Tämä päivä alkoi isin ja äidin mökillä. Herätin itseni aamu-uinnilla Kuhanen-nimisessä järvessä. Ihanaa! Kuvassa näkyy uimaseurani Aino, itseänikin innokkaampi vesipeto.Juhannus on minulle edelleen "vaikea" juhla - vähän niin kuin uusi vuosi ja vappukin. En oikein tiedä, miten tai edes miksi sitä pitäisi juhlia. Jotenkin siitä kuitenkin aina selviän, pakkojuhlintaan sortumatta. Tällä kertaa se sujui lopulta aika rakentavasti. Halusin tavata vanhempiani ja tiesin myös heidän haluavan tavata minua. Juoneen liittyi viime metreillä isosisko perheineen. Lopputulos oli siis lähes spontaani sukutapaaminen.
Eilisestä jäi mieleen yksi mukamas pieni juttu, joka selvästikään ei sitten ollut niin pieni. Matkalla mökköselle (isin ja äidin antama diminutiivi-kutsumanimi pikkuruiselle mökilleen) päädyin bensa-vessa-tauon yhteydessä, tasan hetken herätteestä, ostamaan itselleni T-paidan. Vähäks mä oon ihana oli itsestään selvä valinta. Huomaan mieltyneeni sanomaan suuresti!
Began the day with an enjoyable swim in a lake called Kuhanen - which, as we all know, is the diminutive of pike-pearch in Finnish. Celebrating Juhannus, "the most harmonious of Finland's public holidays", has often been a challenge for me - don't quite know what to celebrate and how. Nobody seems to care about John the Baptist, who originally gave his name to this day! Anyhow, the final outcome was quite beautiful this year: ended up at my parents summer cottage in Mäntyharju. My sister's family came along, too. Even if the family idyll is far from perfect, there is plenty of warmth and caring between us. I love my old Mom and Dad very much.
On the way to the cottage, I spontaneously bought this T shirt with a Message on it. Somewhat lovely, aren't I is one attempt to translate it. Not going into any in-depth analyses on (wobbly?) self esteem, assertion or the like... The text puts you in a good mood, doesn't it?
.jpg)
No comments:
Post a Comment